Alkoholinkäytäntö Amerikan Yhdyswal

loissa ja kieltolait.

(Tohtori Matti Helenius-Seppälän XI:ssä kansainwälisessä raittiuskongressissa pitämä esitelmä.)

Amerikan Yhdyswaltain, raittiusrientojen ja nykyaikaisen kieltolakiaatteen kotimaan, olot näyttäwät olewan werraten oudot Europan raittiudenharrastajillekin. Paraana todistuksena siitä on se wiimeisen kansainwälisen raittiuskongressin päätös, että XI:nnessä kansainwälisessä raittiuskongressissa on otettawa keskustelun alaiseksi kysymys alkoholin käytännön lisääntymisen syistä Amerikassa, joka kysymys on saanut wielä epäwarmemman muodon kokousohjelmassamme.

Onko sitten alkoholinkulutus Yhdyswalloissa l u onnottomasti noussut. Wirallisen tilaston mukaan oli wuotuinen alkoholijuomain käytäntö asukasta kohden:

Mistään sanottawasta wiinin ja wiinan käytännön lisääntymisestä wiime wuosina ei siis ole puhettakaan.

Ainoastaan mallasjuomien käytäntö on wiime aikoina säännöllisesti lisääntynyt, mutta tämä seikka ei ole Amerikaan nähden silmäänpistäwämpi kuin moniin muihin maihin nähden.

Sundberg'in mukaan, joka laskee tilattujen juomien alkoholimäärrän 50 %:ksi, mallasjuomien 4 %:ksi ja wiinien 10 %:ksi oli wuotuinen alkoholinkäytäntö (100%) kaikissa juowutusjuomissa yhteensä:

Suhteellisesti on alkoholin käytäntö Yhdyswalloissa siis pienempi kuin useimmissa Europan maissa, ja tässä suhteessa woidaan „Setä Samulin“ maata lähinnä werrata Ruotsiin.

Alkoholin käytäntö (@ 100 %) on waihdellut seuraamalla tawalla:

Mutta sitä paitsi on olemassa erityisiä asianhaaroja, jotka riittäwät täydellisesti selittämään alkoholin nautinnon nousun Yhdyswalloissa.

Ennen kaikkea waikuttaa siihen suunnattoman suuri siirtolaisuus. Siirtolaisia tulee enimmäkseen sellaisista maista, joissa ehdoton raittius on wielä jotenkin outo käsite. He pääsemät monesti paljoa paremmille työ

*) Yhdyswaltain wirallisen tilaston perusteella lastemani luwut eroawat hiukan werran Sundbärgin numeroista.

ansioille ja liikuttelewat siis rahaa runsaammin, kuin mihin owat kotimaassaan tottuneet. Ei ole niin ollen ihme, että suuri osa ansioista menee juowutusjuomiin, joiden nauttimiseen jo kotimaassa on totuttu, warsinkin fun wieraissa ja monesti wielä järjestymättömissä oloissa elettäessä kapakka on wiekoittelewimpana wirkistys- ja huwittelupaikkana.

Wirallisen tilaston mukaan oli Yhdyswaltoihin tulleiden siirtolaisten luku wuonna 1871-1905 yhteensä 15,736,300.

Wuosina 1901-05 tulleista 3,833,076 siirtolaisesta oli 2,562,742 eli 67 % Itäwalta-Unkarista, Italiasta ja Wenäjältä. Suurin osa wiime wuosina Yhdyswaltoihin muuttaneista siirtolaisista on siis tullut maista, missä raittiusharrastus wielä on jotenkin wierasta alimmille fansankerroksille.

Wielä on tässä kohden otettawa muuan tilastollinen seikka huomioon. Siirtolaisista on werraten suuri osa täysi-ikäisiä, siis sitä ikäluokkaa, joka etupäässä nauttii alkoholia. Sitä paitsi on heissä paljoa enemmän miehiä kuin naisia, esimerkiksi wuosina 1901-05 2,684,584 miestä ja 1,148,492 naista. Täten lisää siirtolaisuus warsinaisten alkoholin käyttäjien lukua hywin huomattawassa määrässä. Kun alkoholin käytäntöä eri maissa wertailtaessa maan koko kulutusmäärä jaetaan asukasluwulla, siis lapsetkin mukaan otettuna, niin käy Yhdyswaltain wertausluku kanjan raittiutta arwosteltaessa muihin maihin nähden tästäkin syystä jonkun werran epäedulliseksi.

Paljon nostaa alkoholin käytäntöä se wapaus, millä kapaffaliikettä harjoitetaan warsinkin „Suuressa Lännessä" monin paikoin, missä eiwät mitkään kieltomää

räykset ole sitä rajoittamassa. Siellä owat kapakat aina auki, yötä, päiwää, pyhänä ja arkena.

Wiime vuosina owat taloudellisessa suhteessa erinomaisen hywät ajat osaltaan myöskin lisänneet juowutusjuomain menekkiä.

Näin ollen täytyy pikemmin ihmetellä, ettei alkoholin käytäntö Yhdyswalloissa asukasta kohden ole noussut suuremmassa määrässä. Siihen on wain yksi seliths: raittiustyön ja ennen kaikkea tieltolakien waikutus n. k. kieltowaltioissa.

Mistä riippuu, että meillä Europassa jotenkin yleisesti on wäärät käsitykset Amerikan oloista? Osittain se riippuu tietysti siitä, että olemme liian etäällä woidaksemme tarkkaan seurata, mitä siellä tapahtuu. Mutta pääsyynä näihin wääriin käsityksiin on kuitenkin ne waleet, joita alkoholikapitalistit järjestelmällisesti lewittäwät kieltolain waikutuksista.

Amerikalaisen alkoholikapitalismin raittiutta wastustamassa järjestetyssä toiminnassa woidaan erottaa kolme haaraa: 1) kieltolain wastustaminen; 2) yritykset saada kieltolakia rikotuksi niin paljon kuin mahdollista, jotta se mahdollisesti saataisiin jällen kumotuksi; 3) wäärien tietojen lewittäminen kieltolakien waikutuksista.

Ainoastaan harwoilla meistä on tarkempaa selkoa mitenkä tawattoman mahtawa Amerikan alkoholikapitalismi oikeastaan on.

Yhdysvaltain juowutusjuomatehtaiden luku ja niihin kiinnitetyn pääoman suuruus oli: